Voimaa ja vireyttä villiyrttiteestä

Voimaa ja vireyttä villiyrttiteestä

March 31, 2020

Villiyrttisesonki on alkanut Etelä-Suomessa. Pieniä nokkosia, vuohenputkia ja voikukan versoja puskee maasta. Villiyrttien keruu on mitä parhain harrastus, joka pitää kehon ja mielen virkeänä sekä ruokakaapit täytettynä luonnollisella superruualla.

Villiyrttejä voi nautiskella monessa muodossa. Yksi tapa tutustua villiyrttien maailmaan, on opetella valmistamaan itse yrttiteetä, eli yrttihauduketta, eri käyttötarkoituksiin. Yrttiteen muodossa nautitut kasvien sisältämät vitamiinit ja muut vaikuttavat aineet saadaan kätevästi hyödynnettyä.

Yrttiteetä voi valmistaa moneen makuun sopivaksi: lempeän makeaan, sulokkaan kukkaiseen tai vetreän vihreään. Sen lisäksi, että yrttiteet maistuvat hyvälle, koostumuksesta riippuen niillä voi olla rauhoittavia tai virkistäviä vaikutuksia. Kansanperinteessämme monia eri vaivoja onkin hoidettu erilaisilla yrttihaudukkeilla. Yrttiteetä on erityisesti käytetty puhdistamaan kehoa, tehostamaan ruuansulatusta ja rauhoittamaan kehoa ja mieltä. Villiyrttejä on myös käytetty niiden hyvän maun vuoksi, esimerkiksi marjojen lehdissä on ihanasti aromeita, mutta eivät maistu liian voimakkailta. Villiyrteistä valmistetut teet ovat luontaisesti kofeiinittomia, vaikka osalla niistä onkin kehoa virkistävä vaikutus.

Yrttiteet on helppo valmistaa itse, mutta teesekoituksia ei kannata valmistaa umpimähkään. Yrttien vaikutukset voivat olla voimakkaita. Huolella mietittyjen teesekoituksien eri ainekset täydentävät toistensa makua ja vaikutusta. Tutustu käyttämääsi yrttiin ja sen vaikutuksiin etukäteen. Kokeile varovasti ja pieninä annoksina, sopiiko yrtti sinulle. Muista myös mahdolliset allergiat. 

 

Teeainesten keruu

Ennen kuin lähdet keräilemään, varmistu lajituntemuksesta ja jokamiehenoikeuksista osallistumalla villiyrttikurssille ja kirjallisuuteen. Pääsääntönä voidaan sanoa, että puiden antimien ja juurien keruuseen tarvitset maanomistajan luvan, kun taas lehtivartisia kasveja saa keräillä vapaammin. Keruupaikalla on väliä, kerättävien kasvien tulee olla riittävän puhtaita.

Kasvitietokirjallisuuden mukaan yleissääntöinä teeyrttien keruuseen voidaan tiivistetysti pitää seuraavia:

  • Kasvien lehdet kerätään keväällä ennen kukintaa. Toukokuu on useimpien kasvien paras keruuaika, kun nuoret kasvit innoissaan puskevat maasta kohti valoa ja lämpöä kylmän talven jäljiltä. Myös ravintopitoisuudet kasveissa ovat useimmiten huipussaan aikaisin keväällä.
  • Kasvien kukat poimitaan vastapuhjenneina, jolloin aromiaineet ovat voimakkaimmillaan. Esimerkiksi voikukan aromikkaat kukat sopivat teekäyttöön.
  • Kukinnot kannattaa kerätä niiden ollessa osittain auenneita (esimerkiksi maitohorsman ja mesiangervon kukinnot).
  • Juurakot ja juuret kannattaa kerätä varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin niiden ravinne- ja tehoainepitoisuudet ovat suurimmillaan.
  • Siemenet kerätään juuri ennen täyttä kypsyyttä (esimerkiksi nokkosen siemenistä saa ihanaa voimateetä).

 

Yrttiteeksi hyvin sopivat villikasvit 

Alla on listattu keruuajankohdan mukaan ryhmiteltynä yrttiteeksi sopivia villikasveja. Toki paljon muitakin kasveja voi käyttää teen valmistukseen. Yrttien keruuajankohta on suuntaa antava, ja se luonnollisesti vaihtelee Suomessa sijainnin ja vuoden säätilanteen mukaan. Tiettyjä kasveja, kuten esimerkiksi nokkosta, voi myös ”laiduntaa”, eli leikkaamalla kasvustoa säännöllisesti, se kasvattaa tilalle uusia lehtiä syksyyn saakka.

Varhain keväällä (heti lumien sulettua)

  • Voikukan ja virmajuuren juuret

 Keväällä

  • Kuusen- ja männynkerkät
  • Koivun hiirenkorvat ja nuoret lehdet
  • Nokkosen ja voikukan nuoret lehdet

Kevätkesällä (ennen juhannusta)

  • Koivun, pihlajan ja lehmuksen lehdet
  • Nokkosen, voikukan, vadelman, mansikan ja maitohorsman lehdet

Kesällä

  • Mesiangervon lehdet ja kukat
  • Mustikan lehdet (ennen marjojen kypsymistä)
  • Poimulehden lehdet ennen kukintaa
  • Kamomillan ja pihasaunion kukat
  • Siankärsämön kukat, orvokit, maitohorsman kukat
  • Herukoiden lehdet, suomuuraimen lehdet
  • Puna-apilan kukat, valkoapilan kukat
  • Lehmuksen kukat
  • Kehäkukka (terälehdet)
  • Kultapiiskun kukat
  • Kanervan kukat
  • Ruusun lehdet
  • Nokkosen kukinnot (siemenet)

Syksyllä 

  • Kanervan kukat, puolukan lehdet, humalankävyt, ruusun kiulukat
  • Karhunputken, voikukan, virmajuuren ja rätvänän juuret
  • Katajanmarjat
  • Ruusujuuren juuret 

Talvella

  • Katajanmarjat
  • Lepänkävyt 

Koko vuoden

  • Kuusen havut
  • Katajan havut
  • Koivun pakurikääpä (koko vuoden)

Keruukalenteri on Toivo Rautavaaran Terveysteetä luonnonkasveista WSOY -kirjasta teekirjasta muokattu.

Finnish Herbal tea

Teen valmistaminen 

Yrttiteen valmistukseen voi käyttää tuoreita tai kuivattuja yrttejä. Voit käyttää sekä yksittäisiä yrttejä että tehdä sekoituksia. Huolella mietittyjen teesekoituksien eri ainekset täydentävät toistensa makua ja vaikutusta. Hyvän peruspohjan saa lempeän makuisesta maitohorsman tai vadelman lehdestä. Maitohorsma ja vadelma ovatkin erityisen suosittua teeainesta niiden hyvän maun ja helpon saatavuuden takia.

Hauduta riittävän kauan noin 80-90 asteisessa vedessä, jotta vaikuttavat aineet ehtivät liueta (5–15 min.). 1-2 tl kuivattua yrttiä/sekoitusta per 2 dl mukillinen on usein hyvä määrä. Muista tutustua käyttämiisi yrtteihin, osa kasveista on voimakkaampia kuin toiset ja niillä voi olla erilaisia rohdosvaikutuksia. Erityisesti rohdosvaikutteista yrttiteetä ei kannata nauttia pitkiä aikoja putkeen, vaan niitä kannattaa käyttää enemmän kuuriluontoisesti.

Villiyrtit eivät haudutuksen myötä myöskään kitkeröidy samaan tapaan kuin teepensaan lehdet, joten yrttiteetä voi helposti haudutella pidempäänkin, jopa tuntikausia ja niistä voi tehdä jääteetä. Yrtit voidaan voi myös haudutuksen jälkeen popsia suuhunsa. Kokeile myös lisätä smooteihin. TÄÄLLÄ muutama vinkki, miten yhdistellä kuivayrttejä marjapohjaisiin smuuteihin.

 Finnish Herbal tea

 

Kokeile näitä

 

Tässä muutama toiminnallinen ja aromikas yrttiteesekoitusohje, jota voi kokeilla omaa kehoa kuunnellen:

 

Rauhoittava Yrttitee

Pohjaksi vadelman ja maitohorsman lehteä

Mausteeksi humalankäpyä, kanervankukkia ja piparminttua

Puhdistava yrttitee, käytä kuuri luontoisesti max 2 viikkoa

Pohjaksi nokkosen ja voikukan lehtiä, mausteeksi siankärsämön kukkaa 

Syväpuhdistava yrttitee, käytä kuuri luontoisesti max 2 viikkoa

1 osa koivunlehtiä, 1 osa katajanmarjoja, 1 osa voikukanjuuria

Energisoiva voimatee

1 osa kuusenkerkkiä, 1 osa mustaherukan lehtiä, 1 osa pihlajan- tai ruusunmarjoja

Piristävä päivätee

Pohjaksi ruusujuurta ja vadelman ja maitohorsman lehteä, mausteeksi maitohorsman kukkia ja koivunlehteä

 

Ohjeet ovat osittain Toivo Rautavaaran Terveysteetä luonnonkasveista WSOY -kirjasta teekirjasta mukailtuja.

Vastaavia valmiita sekoituksia löydät myös monen suomalaisen pientoimijan valikoimista, kuten esimerkiksi METTÄ nordicilta ja Forest Foodysta.

Finnish Herbal tea

 

Teeyrttien kuivaaminen ja hiostaminen

Lähes kaikkia teeyrttejä voi käyttää tuoreena, mutta useimmiten teeyrtit säilötään kuivaamalla myöhempää käyttöä varten. Kuivaaminen onkin näppärä ja vähän tilaa vievä tapa säilöä yrttiteeainesta talven varalle. Kuivattuna kasvit menevät pienempään kokoon ja vastaavat painossa jopa kymmenkertaisesti tuoretta. Kasvien lehtiä ei yleensä pestä ennen kuivausta, ellei niissä ole hiekkaa tai muuta likaa. Kuivattavaksi tarkoitetut kasvit on hyvä käsitellä ja säilöä mahdollisimman nopeasti keruun jälkeen. Kuivaaminen säilyttää monen kasvin osalla aromit ja ravintoaineet kohtalaisen hyvin, kunhan kuivauslämpötilan kanssa on tarkkana. Lehdille sopii parhaiten kuivaus max 37 celsiusastetta, pieneksi paloitelluille juurille riittää max 50 celsiusastetta. Hennoille kukille kuten ruusunterälehdille tai maitohorsman kukille, riittää kuivaaminen huoneenlämmössä.

Kasvien kuivaaminen käy näppärimmin siihen tarkoitetussa kasvikuivurissa, johon voi asettaa itse kuivauslämpötilan. Kuivurissa lehtivartiset kasvit kuivuvat muutamasta tunnista päivään. Mitä enemmän yrttejä kerralla kuivaa ja mitä paksumpia ovat lehtiruodit, sitä hitaampaa on kuivaus. Paksut lehtiruodit kannattaa poistaa ennen kuivausta. Parhaan lopputuloksen niin aromien, värien kuin ravintoarvojen puolesta saavuttaa, kun kuivaus tehdään mahdollisimman nopeasti keräyksen jälkeen ja yhtäjaksoisesti, ilman että lämpötila nousee liian korkeaksi. Helpoiten varmistuu kuivaustuloksesta kokeilemalla sormin kasvin rakennetta.

Jos haluaa saada yrttiteeaineksista tavanomaista kuivausta enemmän makua irti, kannattaa tutustua kasvihiostamisen, eli fermentoinnin, saloihin. Se onnistuu hyvin kotiloissa. Hiostamalla saadaan kasveihin uusia lumoavia ja herkullisia aromiaineita, ja osa kitkeristä parkkiaineista hajoaa. Hiostaminen sopii erityisen hyvin marjakasvien lehdille kuten ahomansikanlehdille, vadelmanlehdille, mustaherukanlehdille, mesimarjanlehdille, pihlajanlehdille, maitohorsmalle, lillukanlehdille ja mesiangervonlehdille. Lue lisää hiostamisesta ja yrttien säilönnästä esimerkiksi kirjastamme: Villiyrtit - Hyvinvointia kotikulmilta, WSOY.

Kurssille

Villiyrttiharrastus kannattaa ehdottomasti aloittaa osallistumalla asiantuntijan opastamalle retkelle. Kursseja järjestävät esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsinki Wildfoods ja Hortoilu.fi. Myös Martat ja Maa ja -kotitalousnaiset tarjoavat monilla paikkakunnilla villiruokaan liittyviä kursseja. 

Kirjoittanut: Annika, annika@helsinkiwildfoods.com

Kuvat: Annika Hannus & Ottilia Orenius

Artikkeli englanniksi TÄÄLLÄ:

Kirjallisuutta ja lähteet:

  • Book: Villiyrtit. Hyvinvointia kotikulmilta. Annika Hannus, Anna Nyman, Pauliina Toivanen, Aino Huotari, Nick Victorzon WSOY, 2017.
  • Rautavaara, Toivo.1980. Mihin kasvimme kelpaavat. WSOY 230s.
  • Rautavaara, Toivo.1983. Terveysteetä luonnonkasveista. WSOY 196s
  • Piippo, Sinikka. 2016 Villivihannekset. Sinikka Piippo ja Minerva Kustannus Oy.
  • 2016. Opetushallitus, Toim: Simo Moisio. Next Print, Helsinki.
  • Salo, Ulla ja Pertti. 2007. Hyvinvointia luonnosta. Ulla Salo ja Pertti Salo ja Minerva Kustannus. Hämeenlinna.
  • Book: Luonnonyrtit. Satu Hovi. Read me.fi, 2017.
  • http://www.yrttitarha.fi

Finnish Herbal tea

Leave a comment!

Please note: comments must be approved before they are published.